zalruulga

Uuchlaarai blogiin unshigch naraa. Hamgiin suuld niitelsen 14 nasandaa oortoo ilgeesen zahia maani bodit tuuh deer tulguurlagdsan bogood enehuu yavdal maani nilen heden jiliin omno bolson yavdal yum. Anhaaral tavisan yavdald mash ih talarhlaa.

14 nasandaa oortoo ilgeesen zahidal.

Uzen yadalt.

Gantsaaraa alhana gedeg minii huvid amidraliin mini hamgiin az jargaltai uyuudiin neg boljdee. etseg ehteigee yariltsaj ch chadahgui uchir ni tednii gants boddog zuil bol ajil ajil ajil...Tegeed l guitsee. Yariltay gesen ch ooriigo oilgohgui baigaa teneg bi yuugaa ch yariltsah bilee. Ooriigoo bi uzen yadah yum. Horvoo yortontsiin gaihamshigiig har gej zayaagdsan hoyor nudeeree bi ooriin huisnii uzesgeleng shagshin magtaj, tuuneesee taashaal avah yum. Ene buhen baij bolno gejuu? Bi ene buhniig zugeer tsag zuuriinh baigaasai gej yamar ih husne ve? Margaash ogloo nudee neen bosood irhed ene buh zuil duussan baina gej naidna. Anhnii mini hair ohin baisan. Uruul deer ni unseh ter mochid bi gaihamshgiig medersen avch bi ooroosoo aij baina. Namaig yamar zuil huleej baigaa bol gedgees uhtlee aij baina. Aisnaasaa bolood bi huntei nohorloj tedentei uzel bodloo huvaaltsaj, busdiin adil alhahaas aij baina. Haranhui bulan baraadaj, hunii hartsnaas zugtaan, tednii ugnees dalidchin baih ni nadad uneheer aimshigtai baina. ene buhen her udaan urgeljleh bol gedgees bi ooroosoo ch aij baina. Ooriigoo medegduulehgui gehdee bi gantsaaraa yavah zamiig songoson avch minii enehuu husel tachaal neg l medehnee ulaan dars shig uhaan bodliig ezemdej tuund ulam shunaglah husliig ogoh yum. Ene buhniig duusgahiig bi denduu ih huseh yum..Zarimdaa ooriigoo tolind harhad uzen yadah setgel torj bas horvoo yortontsiig etssiin udaa harahiig husdeg. Ene aimshigt zuil hezee duudhiig zovhon burhan tenger l medeh baih. (temdeglel noimor 32)

Luccetagiin tuuh...( huviin oguullegees )

France ulsiin hoid hesegt urgasan sain chanariin usan uzmeer neren, on udaan jil zoorind tusgai argaar hadgalan zovhon deedsiin humuust l haayaahan olddog Altan usgeer neriig ni siilj, lonhiig ni mongoor bursen darsnaas ongo ongoor gyalalzan tuyaarah bolor hundagand dongoj noirnoosoo sereh hatagtai darsnaas hiin baga bagaar shimhiin hyazgaart, ongorson shoniin zuudiig dotroo shunaltaiyaa bodon tachyaadana. Ogloonii nar huren ongiin hoshignii tsaanaas budgeerhen haragdaj baih ni hatagtai Lucetta- g bosdoo geh shig sanagdana. Hatagtai Lucetta bol France ulsiin haanii garal ugsaanii hun bogood tuunii eh ni tuuniig toruulenguutee nas barj harin etseg ni 2 jiliin omno bolson tarialanch ard irgediin boslogiin uyeer nas barsan. Tereer huiten shalan deer gishgehguin tuld tuunii ornii hajuud baidag honhoo duugargan geriin uilchlegchee ulamjlal yosooroo duudna. Odoo 12- aar sar. Dansnii nyarav bolon gal togoo hariutssan nyarav bugd l tuund dans, tootsoonii huudas uldeesen baih ni tuunii huvid ene ogloog ihes deedsiin yosoor bus harin hamgiin bayan hun meteer ooriigoo tosoolohod ni hurgej ulam senhruulj bsan yum.Tun udahgui zul sariin bayar boloh dohoj baigaa tul tereer ooriin harshdaa deedsiinhend zoriulsan udeshlegiig zohion baiguulahaar zehej baigaa ni ene yum. Hatagtai Lucetta buh zuiliig ontsgoi bailgahiin tuld mash ih hicheeh heregtei gedgiig hun burt l helj, ooroo zaavarchildag baiv. Uchir ni " Deedsiinhen buduuleg doodsiinhnii shavhruug hereglej doromjlol hurteh yosgui" gesen uzel surtal tuunii huvid mash chuhal bair suuriig ezeldeg bailaa. Enehuu ooriinh ni uzel surtaliig hundleeguigeesee bolj hed heden geriin uilchlegch nar hoogdon, hen ch tedniig geriin uilchlegcheer ahin avaagui yum. Yag l enehuu orovdoltei ireeduig negen ahimag nasnii emegtei tuulah bolj tuunii orond oin gunees irsen geh negen ulaan arist busgui ajliig ni hiih bolj. Ehnii hed honog terhuu ulaan arist busguitei hen ch yu ch yaridaggui baisan ni niigmiin ongoor yalgavarlan gaduurhah uzel mash ih nolooj baisan yum. Neg odor hatagtai Lucetta honhoo duugargan uilchlegch nariig duusan ch bugd dor doroo zavgui bsan tul ulaan arist busgui l oroond orj irlee. Hatagtai Lucetta shine hun irsen baihiig haran heseg hugatsaand tuuniig ajin suulaa. tegeed udalgui tuunees tsai beldej irhiig husen, ooriinhoo uudag tsainiihaa joriig helj ogloo. ulaan arist busgui udsan ch ugui tuunii uuh durtai tsaig beldej iren hatagtai Lucetta- ad oghod Hatagtai tuuniig ahin udaan gegch ni ajiglaj baisnaa tuunii neriig asuuhad ulaan arist busgui " namaig geriinhen maani Yaona gej duuddag baisan. Ene ner maani manai undestneer itgeliin sahiusan tenger gesen utgatai. Harin France ulsad durvej ireed Marceron gedeg nertei bolson" gej Lucetta-giin nudruu egtslen harj helhed " Yu? Marceron genee? Ene chini France aar herchim gesen ug bizdee? hemeen dooglongui ineehed Yaona " Gehdee ta namaig ooriinhoo hussen nereer duudaj bolno shuudee' hemeen helhed Lucetta tuunruu ih l chuhal hartsaar harj baisnaa "Bi chamaig Yaona gej jinhene nereer chini duudaj baiy. Chinii ene ner ih goy yum" geed buleessen tsainaasaa hed oichlood " Ingehed bi chamaas neg zuiliig asuumaar baina. Hen ch minii nudruu ingej oortoo itgelteigeer harj yaridaggui. Chi nadad itgej bolhoor hun shig haragdaj baina. Uunees hoish geriin uilchlegch bish harin zovhon minii uilchlegch bol. Zovhon nadad uilchilne gesen ug" gedhe Yaona " Erhem deedsiin taallaar boloy" geed tuunii omno mehiin yoslov. Uunees hoish tsag hugatsaa ongorsoor neg medehnee zul sariin bayar boloh dohson baiv. Yaona zovhon Lucetta giin oroond l baij tuund yu heregtei baigaa bolon yu hiih yostoi buh l zuiliig ni hiideg bolov. Lucetta haayaahan negen sonin zuiliig mederdeg bolj, uundee ch setgel hangaluun baih bolov. Yaona- ruu oirtohod doodsiin humuusees unertdeg nevshirsen hir, shoroo bish harin tsetsgiin anhilam uner unertdeg tuhaid ni Lucetta neg udaa tesgelgui asuuv. Ene ni oroi bolgon usand orohdoo heregledeg uuliin urgamaliin uner gedgiig Yaona tailbarlaad margaash usand oruulahdaa usand ni dusaahiig amlav. Lucetta ch hurdan margaash bolhiig huleej, gaihaltai anhiluun uneriig biydee shingeehiig husch baiv. Ter shono Lucetta Yaona-iig tuund ooriinhoo nutgiin tuhai yarij oghiig husch Yaona ch uund tatgalzsangui. Shono tsasaar shuurch baisan tul Yaona dooroos mod avchiraad il zuuhruu hiihed Lucetta-giin tom oroog dulaatsuulj chadahgui l bailaa. Yaona ooriin undestnii soyol, amidral, uuh tuuhiin tuhai yarij ogon yaagaad France ulsruu durven irsnee ch negd negengui tailbarlav. Yaona ahin mod avchran il zuuhruu hiihed oroo ovoo dulaatsangaa aydlaa. Yaona, Lucetta 2 yag il zuuhiin derged suuj baisan tul haluutsaj,Lucetta tevcheergui zantai tul shuud l gaduur huvtsaa tailan zovhon dotuur huvtsastaigaa suuj baisnaa " za odoo amrah tsag boljee gej heleed laagaa barin orluugaa yavaad ogov. Yaona ezniihee oroond haana unthaa medehgui heseg demii l sandarch baisnaa sandal deer huvtsaa nomrood untah getel Lucetta " chi yaagaad untahgui bainaa? Naash ir end nadtai hamt unt! oroo odoo dulaahan baigaa ch uureer mash ih huiten bolno" gehed Yaona ugui gej helen sandal deeree unthaar zehev. Heseg hugatsaanii daraa mod untran oroo ilchee aldaj ehlehed Yaona ooriin erhgui chichirch ehlen, golruu ni huit zuurcj bailaa. suuldee argaguin erhend Lucetta giin orluu otgel muutaiahn alhaj, tuuniig serchihvii gesen shig ayarhan getej yavav. Laagaa ornii hajuud taviad huvtsaa alguurhanaar tailj ehlev. Lucetta untsan yum shig dur esgek tuunii laanii gerliin suudert tusah suudriig haran hevtej bailaa. Yaoniig tseejivchee tailan suuhad suudert tuunii daarsnaasaa bolood serdiisen hoh todhonoos todhon haragdaj bailaa.Yag ene uyed Lucetta ooriin erhgui techyaadan amisgal ni ondorsoj, zurh ni huchtei tsohilj ooriin erhgui l Yaona-giin huzuug nariihan huiten huruugaaraa shurgev. Gaihsan Yaona Lucetta ruu ergen harhad zoolon, bulbarai, chiigleg uruul tuunii uruuliig burhen avch, huiten huruunuud tuunii hohiig bazsan baihiig medrev. Yaona tuuniig ooroosoo tulhsengui. Harin tsaashaa haraad hevtehed Lucetta say yu hiisnee uhaaran ichenguureed laagaa untraagaad hevtev. Iim teneg zuil hiisendee Lucetta dotroo ain baisan bolovch tuunii husel tachaal ni orhgilj baihiig medrev. Tun udalgui nogoo gaihaltai anhilam uner tuunruu oirtoj baigaag unerten nudee neetel tuunii deerees Yaona ineemseglen harj baigaag haraad ooriin erhgui tuunii uruuliig ozon unsev... Oroond amisgalhad uur garch baisan ch ter 2iin biyiig haluun ilch dulaatsuulan, usan dusluud burhej bailaa. Emegtei hunii zoolon hodolgoon Lucetta-giin husliig ulam hodolgon, Yaona-giin gaihaltai uzesgelen goo anh tuuniig end irhed l Lucetta-g zovooj baisniig Lucetta oortoo dahin dahin shivnen, Yaona-d ulam huchteigeer agaad tachyaltaigaar hurch, busgui hunii zoolon, chiigleg, bulbarai tsetsgiin delbeeg ni 2 urt nariihan huruugaaraa medren baihdaa Lucetta duu aldan setgeliin jargaliig edlen baiv... ovliin shono urt baidagch ene shono dendu bogino met sanagdlaa...2 busgui hunii jargal iim gaihshram baidgiig lucetta oortoo itgrj yadan bailaa.Tuund buh zuils zuudnii yum shig l sanagdaj tesel aldalgui ' Chi gantshan miniih' geh ugsiig Yaona'ggin chihruu ayarhan shivnehed Yaona genet uhaan oron hatagtai tuugaa icherguiren haraad " Odoo bi yaah yostoi' gej heleed huvtsaa omsoj ehlehed Lucetta tuuniig uldeech hemeen helj zurhelsengui. Uchir ni ene shoniin yavdal tuunii huvid anhniih baisan yum.

ONOODOR OLON ULSIIN EMEGTEICHUUDIIN ERHIIN ODOR

Onoodor emegteichuudiin maani erhiin odor bilee. Emegteichuud ta buhen maani oorsdiin erhiig haa ch henii ch omno hangalttai bas itgelteigeer edeldeg bh gedegt itgeltei bna. Ta buhendee ene saihan bayriin odriin mendiig Karana minii uzgees daruuhnaar ilgeej bna.

Ta buhniig hundetgesen:

Karana

Haruusliin duuli...

Ogloo sereed bi gunigtaigaar tsonhruugaa shirtlee..Nar namaig bahi baidgaaraa l suumiin ugtana... Boroonoos sunsee zailtal aidag bi gedeg amitan yaagaad ch um ene odor uruulan deer mini shivreee boroo zoolon buuhiig husseer ter l huseldee avtan tengerluu udaan gegch ni shirteshiin ongorson borootoi dursamjuudaa ergen neg durslaa...Boroo dusalhad ahiad heden doloo honog baigaa gedgiig medej baigaa bolhoor setgel maani neg l dunsger bas gomdollongui orooruugee butsan orson yum. Huvtsasaa omsood garahdaa yaagaad ch um mashiihaa tulhuuriig orhiod ajilruugaa alhmaar sanagdav... Ger maani ajlaasaa nileen zaiduu bdag bolhoor nadad yum bodon negiig tungaah tsag hangalttai bsan. Ortsnoosoo garaad galzuu tsagaanaasaa negiig asaagaad hedhen hun alhah dunsger gudmaar zam dagan alhahdaa huuchin buh dursamjaa ahin neg udaa oortoo dursan ineemseglel bas haruusal nuurendee todruulan alhsaar...Olon ch busgui hunii nulimsiig harchihaad nuur bardam orhiod yavdag baisandaa ene l uyed bi uhaaran setgeliinhee gunees haramsaj bgaagaa genet medren oortoo zog tusan zogsov. Busgui hunii nulimsiig haraad suuj bhiinhaa orond yaagaad chimeegui archaad ogch boloogui um boloo hemeeh aimshigt haruusal buchin avav... Emegtei huniig shuteenee bolgoj amidarchihaad harin ongorsonoo harhaar Emegtei huneer togloj yavsandaa haramsan bna... Hun gedeg denduu setgeliin amitan yumdaa... Hair ni butehgui bolhoor sharhalsan zurhee taitgaruulah gej oor huniig dergedee yamar ch uhaangui bailgaj ter hunee yadaj tevrehgui mortloo Hatan bolson hun ni hajuugaar ni ongorohod tuunee harduulah gej garaas ni hucheer atgadag ni yamar ch hunii zan yumdaa. Emegtei hunii harts ni hamgiin ih zuiliig heldeg gedegt bi hamgiin ih itgedeg...Hamgiin ih bayarlaj esvel hamgiin ih gomdhooroo emegtei hun arga yadsan suvdan nulimsaa atga atgaar ni bomboruulen ursgaj, hol nutsgen yavj bgaa hairtai huniihee hol ruu ni orgos oruulahgui gesendee suvdan helhees nehen zam deer ni devsej ogdog tiim l nandin erdene yum yumshuudee. Zaluu nasnii aagin door hun yum buhniig l tesch davj garah yumdaa. Aya emegtei hunii setgel gedeg had asgiig hurtel hovon uuls bolgoh huchtei tiim l ariuhan zuil yumuudaa....

setgel densluuleh tanil agaar....

Havriin uliral ehleed setgel neg l und ch um be densleed gantsaardaad ch bgaa um shig esvel gegelzeed ch bgaa um shig togtoj yadan bh um. Anh hairttaigaa uchirch bsan tsag hugatsaa maani ergen irsen met sanagdan haramsmaar esvel bayarlamaar ch um shig boloh um. Hunii setgel gedeg ongiij l harahgui bol hezee ch oilgohod berh heseg yumdaa. Bi ooriigoo neg hoorhon nogoon byatshan tsetseg tarij urguulj bna gej bodoj yavtal ter mini harin hairaar dutaad uhchihne gej hen medeh bileedee. Oor hunii moriig tusheed haalganii tsaana uldeegeed yavsan tuundee bi gomddoggui ch haayaa uneheer suulchiin amisgaagaa avmaar sanagddag. Yordoo 2hon sariin dotor hamgiin dotnii 2 hunee amidralaasaa aldana gedeg burhanii ch tesch chadahgui ih tevcheer buizaa. Hamgiin ih hairlaj bsan hun maani neg l odor orhiod yavna gej henii zurhend buuj zurhleh bileedee. Araas ni guimeer sanagddag ch emegtei hunii hatuu setgeldee daanch hulegden, bardam alhsaar odiig hursenee bi salhi buriin serchigneenees nuuhgui. Gangar shaazan hagarvaas garaan zagniad nemergui Gangan ter mini nadaas yavhad setgelee zagniad ochiggui...Nulimsaaraa setgelee devteen, zurhee ooroo zajlin idsen biy hunee bi yaaltai. Odriin dulaahan narnii ilch tsonhnii tsaanaas nuuriig mini zoolon toonon, nyalh huuhedtei togloj bgaa met ineemseglen baivch gunigtaihan hartstai nud mini tengeriin zug shirten hen negen huleesen hun mini buugaad ireh yum shig goridlogiin nudeer shirtene. Hair chi ehlehdee yaldam atlaa togsohdoo harin har shuurga met gedgee mansuuruulan jargaaj, sohruulj bh uyedee shivnej nadad helj bolsongui yu?

Gaihshral

Aya busgui hunii biy gedeg angasan hooloig us chiiglehtei adil met sanagdan hur erveehein dongoj hersen torgon shuls met tuund hurhiig shunal tachaaliin ulaan ongodoor bi uhaanaa mansuuruulan ulam dairah um...Aya busgui huni uyangalag hooloi gedeg tsetsgin ur namartaa taivnaar burjiganan unan, shuvuudiin jirgeenii zurhnii tsohilriig chihen deer mini sonsgon baigaa met yutai egshiglen....Aya busgui hunii misheeh ni hurtel naran avhai saran hatagtaid tsatsaragaa gaihuulah met tsatsragiinhaa uzuur buriig salhind tusgah met hemeen bodsoor bi hotiin el huli gudamjaar ajlaa tarchihaad taivan gegch ni alhaj yavlaa. Hajuugaar mini angarah huuchirch hatsan banzan hashaanuudiin zavsraar haranhui jihuudes hurem dutuu barigdsan barilga baigaa ni haragdah bogood haranhui baishingaas hen negen namaig duudan uilj baigaa met genet sanagdan nuruuruu huit daan hamag shar us mini orviiv. Alhaagaa hurdasgan tsaashaa alhsaar yavgan hunii gerlen dohion deer tulj iren zogsood 2 tiishee mashin irj baigaa eshiig nyagtlan zovhon hoorhon huuhnuud ongorohod ergej hardag tolgoigoo baruun zuun tiish eeljlen hodolgov. Mashiin algaa... 2 hol mini mini tarhiig yav geheer yavsanuu esvel zovhon reflekseeree yavsan uu buu med. Alhadgaaraa l alhlaa..... Hoihon tald mini negen busgui gar utsaaraa yamar negen chuhal zuil yarin yavj bgaa ni tuunii yarianaas oilgogdohgui bsan ch tuunii hooloinii ongonoos sonsogdono. Hotiin uhliin utaagaar amisgalj baihaar yadaj taashaaltai hordoy gesen setgelgeetei bolson minii huvid 4 tsagiin omno avsan ch 5 shirheg uldsen tamhiniihaa hairtsagnaas negiig ni sugalaad amandaa zuuchihaad galaa haital ajliinhaa shireen deer tavisnaaa genet sanan tolgoigoo barag l gazar shaah shahav. Ergen toirnoo hartal delguur bolon turgen uilchilgeenii tseg alga. Yaaj tamhia tataj setgeliin jargalaa edleydee gej bodoj alguurhan bodoj yavtal hajuugaar hairtai busguin mini uner senge geed ongorloo. Terhen zuur gaihsan tarhi mini genet hooy Karana. tamhia asaagaachee gesen signaliig ilgeev. Bi ch sandran onooh busguigees uuchlaarai gal baihgui biz hemeen hooson gerelt gudamjaar neg asuuv. Onooh busgui mini gaihsan bas shoolson hartsaar nadruu haraad medeej nadad gal bgaa gej heleed asaaguuraa ehnii oroldlogoor shuud l asaav. Tamhia asaachihaad duugui salahgui bayarlalaa. Bi galgui bolchihood ashgui chi taarlaa. Bayarlalaa geed yarij ehlev....Zam niileh yanztai....Ingeed l neg medhed bi geriinhee gadaa irj harin nogoo busgui maani nadruu msg ilgeen gertee irsen eshiig mini asuusan bailaa....Aya busgui hun chi yutai sonin....

Ee hongorhon amraguud mini

ee hongorhon busguichuul mini .
Minii heleh ugsnee ta buhnii mini bayar hoor, zovlon gunig nuugdan bna.
ee yaldamhan busguichuul mini.
Minii siiruuleh moruuded ta buhnii mini goo uzesgelen nuugdan bna.
Busguichuul mini ta nar negnee buu gomdoogooch.
Adgiin muugaar negnee hezee ch buu duudaach.
Anhiluun tsetsegiin toosiig adilhan hurtej torchihood busad negnee dalduur muulah am ta nart bna gejuu?
Yagaahan uruulaaraa hov jiv eldviig buu hutgaach!
ee hongorhon amraguud mini.
Salsan negneesee haruuliin ugiig buu duudaach.
Zurhniihee gund uldsen ter jaahan tsogoo huiten usaar buu norgooch.
ee hairt hongoruud mini.
Minii heleh ugsiig sonsooch.
Tseejnee delden heleh ugsiig mini chimeegui sonsooch.
Nudee anin zurhee chagnin ene ugsiig heley.
Hend ch hamaagui heldeg ugs bish um shuu amrag hongoruud mini .
Neg negnee busguin setgeleer hairlaj emegtei hunii nulimsiig buu tosooch.
Setgeliinh ni uudiig togshihdoo bariuliig ni buu hugalaach.
ee minii hairtai emegteichuul mini .
Hunii ehner bolson gelee ch haranhuin nuhend buu taglaach.
Hosolson setgelee uyaraan hailuulj uran zangaaraa bugdiig hiigeech.
ee hongorhon ohiduud mini.
Nogoon zulegt setgeliin tal deeree huriin boroog mondortei buu oruulaach.
Ongon baigaliin huuliar gants negnee uriach.
ee hongorhon egch nar mini.
Har muu sanaagaar negnee buu ideech.
Hunii ohin shuudee bid bugdeeree.
Narnii tsatsragiig taschin tsavchih huiten zevnii shunginaan shoroond hutgaldan usand jivhed nudnii tsotsgii gurvantaa asgardag yumshuu emegteichuul mini.
Setgeliin jargaldaa mansuurch yavhad biyiin jargal tornii tsaana uilan bdag yum.
ee minii uzesgelent hongorhon amraguud mini.

Emegteichuudiin ahnii bolzoond gargadag niitleg aldaa

Mongoliin niigmees hen negen oortoo tohirson busgui huniig olj avan gedeg mash hetsuu bas mash tom asuudal baidag . Araihiin huntei tsniltsan bolsoond urin bolzoot odor ni dohoh uyed mash jaahan zuilees bolon nogoo busguigee uurluulah esvel ooroosoo tulheh nohtsol baidald oruuldag. Hedii ene buhen humuusiin nuden deer il bdag ch ooriigoo hezee ch buruutgadaggui emegteichuud mash ih baidag.Ingeed Niitleg aldaandaa ergen oroy .

1. Hamgiin aimshigtai aldaa bolzoonoosoo hotsroh. Emegteichuud ' Bolzoondoo heden minut oroitoj ochih ni nogoo hundee ooriigoo ulam une tsenetei met oilgolt toruuleh bolno gedeg. Za bolidoo. Bid emegtei hunii tuhai yarij baina. Hen negen emegtei hun taniig huleelgeed bval ta yaaj huleej avah ve. Ta emegtei huntei bolzoond garah gej bga abolhoos er huisten bish shuu.

2. Haalgaar oron taniig harah uyed ni ta huvtsas usee yanzlan ter huniig ogt anzaarahgui baih. Ene bol nogoo huniihee anhnii bolzoonii anhnii medremjiig ugui hiideg anhnii alham. ternii orond us chini arzaisan bsan ch hamaagui ineemseglen tuunruu itgeltei alhah heregtei . Daraa ni ugaalgiin oroo taniih .

3. Ehnii menu- g ooroo haran daraa ni busguide ogoh. tuuniig ul hundetgesen daraagiin bas neg alham. ta zoogchiig menu avhcrah uyed ehnii menu-g tuunruu zov haruulan ogoh heregtei. Tegeed busgui tani uuh zuil esvel hoolniihoo torliig songoj chadahgui ergelzeed ehleh yum bol ta tuund sanal bolgoh esvel zoogchoos ni lavshruulj asuuj ogon iluu ih onoo avah nohtsoliig oortoo burduuleh ni zov.

4. Ulig bolson asuult asuun tuuniig buur uidaah. Chi u hiideg ve? Heduulee ve? geh met teneg asuultiig buu asuu. Ene mash chuhal asuult ch yarian dundaa sem sem havchuulj asuuh heregtei. Oo neeree martsanaas chi hedullee ve ho? Bi ailiin baga bolhoor ih erh met haragddag bha gehdee tiim bishee geed ter huniig ch hamruulj ooriigoo ch hamruulj yariagaa orgon bolgoh heregte. Gehdee heterhii huviin asuult asuuj bolohgui shuu.

5. Yarian dund tanidag hun chini baaraggui garah yum bol, ter ni chinii buur hamaatan ch yumuu oiriin hun bolj taarval tanidaggui hun shig hand. Hervee oo bi ter huniig tanina gevel tsaad hunee evgui baidald oruulah bolno shuudee.

6. Bolzoo amjilttai ehlesen bol odoo hool zogloh uyed gargadag aldaa. Hool idej bhad ni tuuniig het ih haraad suugaad bval bolzoot busguigee icheeh mash tom ayuld oruulaa l gesen ug. gehdee oor tiishee haraad suu gesen ug bish shuu.

7. Hervee chi bolzoond urisan bol hamgiin suuld gert ni hurgej ogoh yostoi. Hervee buur bolohgui bol taxind suu;gaj ogoh uurgiig chi ooroo huleene.

8. Gert ni hurgej ogoh mash tom zavahsaan garsan bol talarhliin ugee helsniihee daraa shuud unseh gej bitgii yaaraarai. Hedii ter hun chamaas ene zuiliig husen huleej bsan bolovch chi yaarah hereggui. Huleelt haayaa ih amjiltiig ogdog yum shuu.

9. Neeree neg zuiliig nemj helhed ger chini ali bair ve heden davhar ve ali orts ve gej asuuj ogt hereggui. Tsag ni bolhoor ayandaa chamd heleh l bono.

Za ingeed ta nart amjilt husey Busguichuudee. Minii ogson zaavriig unshsand talarhlaa.

Hundetgesen
Karana

Ineemsegleen

Gun uhaanii hicheel orj baina gene. Bagsh- Za odoo huuhduudee ta nar esreg tesregiin negdel, temtsliin huuliin jisheeg heldee gej gene Vovka - Gay zaluu Lesbi huuhen Bisexual hun bolon manin hund durlah gej gene. ( Bodoh l hereg. )

xxxxxxxxxx

Naiz huuhen ni naiz zaluudaa helj ban gene.
- Minii tsamtsiig tailaach....odoo minii lefchigiig tailaach...hongor mini odoo yubka- g tailaach gene. Sain bna. Harin odo mini tirkog zoolon tailaarai gej gene. Tegsnee genet duugaa ondorsgon odoo uunees hoish muu gomo mal mini bitgi iminii huvtsasiig omsood baigaarai gej gene.

( Gay zaluusiin esreg bish bolno )

xxxxxxxxxx

Negen 18 tai busgui 60 nastai ovgontei gerlej gene. Hurimiin anhnii shono irhed ovgon orondoo orov. Huuhen ch bayarlaad orondoo ortol ovgon 3 huruugaa gozolzuulj gene. tegsen emegtei
- 3 udaa u gej asuutal. Ovgon
- Bishee hongor mini. Ali huruug ni ve songo gej gene.

( barag l L boloh shahajdee ene gergii )

xxxxxxxxxx

Ireeduin hadam eh hurgeneesee asuuj gene.
- Hurgeen chi ger bulee tejeej chadna biz gej gene.
- Chadna chadna
- Sain bna manaih 8 uulaa shuu gej gene.
( Yaanaa oorteigee tegeed ehnerteigee niileed 10 uulaa hehehe )

xxxxxxxxxxx

Chukchagiin tsagnii seruuleg ni evderch gene. tegeed tsag zasvarchin deer ochtol zasavrchin ni bas nag Chukcha gar baij ldee. Tsagnii ariig neej uztel neg joom uhchisen bj genedee.Tegsen zasvarchin
- Oo ene odoo zasagdahaasaa ongorch getel Chukcha yaagaad gej asuuj. Tegsen zasvarchin
- Mehanikch ni nas barsan bna gej hariulav.

xxxxxxxxx